Sukkalangat
Lankojen paksuudet:
Wilhelmi, fingering, 100g = 400m, puikot 2-3 mm
Pentti ja Tarmo, DK, 100g = 240m, puikot 3-4 mm
Usko, worsted, 100g = 180m, puikot 3,5 - 4,5 mm
Biohajoavalla polyamidilla vahvistettu sukkalanka
Tarmo on Vuonueen kestävin sukkalanka, jossa biohajoavan polyamidin lisäksi on normaalia tiukempi kierre. Biohajoava polyamidi on yhtä kestävää kuin maatumatonkin. Sen rakenteeseen on lisätty osia, jotka saavat sen oikeissa olosuhteissa maatumaan jopa viidessä vuodessa. Biohajoava polyamidi on ympäristön kannalta huomattavasti parempi valinta kuin tavallinen.
Tarmo sopii sukkien lisäksi kaikkiin muihinkin neuleisiin ja sitä voi yhdistää mm. saman paksuisen, täysvillaisen Tiltan kanssa.
Tencelillä vahvistettu sukkalanka
Villasukkalangat Wilhelmi, Pentti ja Usko ovat muovittomia ja sopivat monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Villasukkien lisäksi langat toimivat mainiosti myös huiveissa, paidoissa, pipoissa ja monissa muissa käsitöissä.
Nämä palkitut, muovittomat villasukkalangat sisältävät 30% tenceliä, jotta se kestää paremmin myös sukissa. Tencel on silkkisen tuntuinen kuitu, joka tuo lankaan mukavaa pehmeyttä ja hieman kiiltoa. Molemmat materiaalit ovat luonnostaan antibakteerisia, ekologisia ja täysin biohajoavia.
Tencel on puukuitu, luonnonmateriaali, jota saadaan eukalyptuspuun selluloosasta. Tuotantoa on FSC*-sertifioitua, mikä takaa sen, että tuotantoon liittyvä metsäteollisuus on vastuullista.(*Forest Stewardship Council) Valmistusprosessi on ympäristöystävällinen, sillä kuidun valmistuksessa käytetyt kemikaalit voidaan käyttää aina uudelleen. Eukalyptus kasvaa nopeasti ja sitä voidaan viljellä ruoantuotantoon kelpaamattomilla alueilla. Jatkossa tutkimme myös suomalaisten puukuitujen käytön mahdollisuutta, mutta vielä sitä ei ole saatavissa riittävän suuressa mittakaavassa.
Vuonueen kaikkien lankojen villa on kotimaista, pääosin suomenlammasta ja kainuunharmasta sekä suomenlammas-liharoturisteytyksiä. Kehräys tapahtuu Pirtin kehräämössä. Värjäämö sijaitsee Kyröskoskella, jossa ne värjätään Vuonueen oman värikartan mukaan. Monet värisävyt ovat saaneet alkunsa kasvivärjäyksistä, joita nyt toistetaan värjäämössä isommissa erissä.
